Lunta odotellessa

Essillä on jälleen kerran korvatulehdus... Molemmissa korvissa, ei ihme että yöt ovat olleet taas vaikeita. Kuudes kerta jo, lisäksi lääkäri sanoi Essin rohinaa kuunneltuaan, että voisi olla jopa infektioastmakin. Jätti kuitenkin tarkemmin tutkimatta koska olemme pian menossa sinne korvapolille ja meillä on jo Ventoline käytössä hengityksen helpottamiseksi. Allergiatesteissä ei muuten löytynyt mitään kummempaa, koira aiheutti pienen reaktion, mutta lääkärin mukaan se oli niin pieni ettei voida puhua koira-allergiasta vaan oireet johtuvat nyt tuosta tulehduskierteestä. Tämä oli toki lohduttava tieto, nyt vain odotellaan sitä korvapolille pääsyä ja mahdollista korvien putkitusta ja risaleikkausta.

Kävelyinto on 1v1kk vanhalla tyttösellä jo melkoinen, pääasiallinen liikkumismuoto alkaa pikkuhiljaa muuttua konttauksesta kävelyyn. Puolitoista metriäkin saattaa jo taittua ilman tukea kävellen, tuen kanssa viiletetään jo melkoista vauhtia.
Juttua Essillä riittää, vielä se on kuitenkin sitä omaa vauvakieltä, jota ei ihan täysin ymmärretä vielä. Ja kun emme sitten tajua mistä on kyse, niin pikkuneiti heittäytyy lattialle sätkimään ja kiljumaan... Temperamenttia Essiltä siis löytyy, vaikka yleisesti ottaen onkin hyvin aurinkoinen tyttö. Tutti hänellä on pääasiassa enää öisin, vieroittamista hieman hankaloittaa liian ahkerat "vauvanhoitoapulaiset" (Eevi ja hoitolapset vievät Essille tutin suuhun heti kun sellaisen jostain löytävät). Yötissittelyt ovat nyt jääneet pois, tutti on kelvannut tällä viikolla jo lohdukkeeksi öisinkin. Jospa pian tutistakin kokonaan eroon päästäisiin, Eevillähän se aikoinaan "katosi" jo yksivuotispäivänä.

Eevi leikkii jo mukavasti mielikuvitusleikkejä. Suosikkileikkeihin kuuluvat mm. kaupassa käynti ja kotileikit. Leikkikaverit ovatkin tytölle jo tärkeitä, heitä kysellään ja odotetaan paljon. Piirtäminen, maalaaminen ja askartelut ovat Eevistä mukavaa, monenlaisia taideteoksia saammekin ihailla päivittäin. Palapelien teko on hauskaa ajanvietettä myöskin, parinkymmenen palan pelit onnistuvat jo ihan hyvin.
Mielikuvitus tekee senkin, että Eevi on alkanut myös pelätä pimeää. Kun häneltä kysyy mikä siellä pelottaa, on vastaus useimmiten: "No se siiji ja ovava." Ehkä nuo päivisin kiehtovat eläimet sitten ovat pimeällä pelottavampia. Pimeällä on kuitenkin myös mukavia juttuja kuten tähtien katselu (Eevi muistaa vieläkin kertoa kuinka kuollut koiranpentu Uuno on siellä tähtien vieressä) ja taskulamppukin tuo turvaa. Nukkumaan Eevi haluaisi mennä valot päällä ja unilauluna hänelle pitää ehdottomasti laulaa hänen omaa versiotaan Karhunpoika sairastaa laulusta, se menee näin: "Eevi-kulta sairastaa, häntä hellikäämme, lääkkehillä hoidelkaa kultamussukkaamme. Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme, Eevi-kullan kuntohon aamuksi jo saamme."

Eevi tuumi eräänä päivänä jo, että: "Vois keettoo tootulle että pittää joujupukin tuuvva mulle lahjoja." Lelulehteä selaillessaan hän löysikin monta ihanaa lahjatoivetta. Pukille onkin välitetty jo toive nuken prinsessarattaista. Muita toiveita olisivat kuulemma mm. leikki-imuri, nuken vaatteet+tutti+tuttipullo, Lilli ja kukkaisystävät -palapeli (ja muutkin, parikymmentä palaa saa jo olla) sekä toki vaatteet kokoa 98cm. Kenties myös oma taskulamppu.
Essi ei vielä joululahjatoiveita juurikaan mieti, mutta isosisko tuumi siskon varmasti tykkäävän mm. hakka-lelusta (tämä toive pukille jo välitettiinkin) ja omasta uninallesta. Myös imukupilla varustetusta lautasesta voisi olla iloa... Essi osaakin jo hienosti itse syödä käsin, nokkamukista juominenkin onnistuu hyvin. Myös vaatteet kokoa 80cm ilahduttaisivat taatusti.

Ensi viikoksi on luvattu lumisateita. Niitä odotellaankin jo innokkaasti, pimeät rapakelit riittäisivät jo. Ehkä lumessa näkyisi niitä tontun jälkiäkin. ;)